Sotatraumat eivät mene veteraanien mukana hautaan.

Uudenmaan perheneuvojat käsittelivät muutama viikko sitten Hämeenlinnassa sotatraumoja. Tyttäremme pyysi minua ja äitiään kertomaan sota-aikana lapsuutemme eläneinä muistoja näiltä vuosilta. Kerroin kirjassani Ei-kenenkään-maa vuodelta 2000 olen niitä yrittänyt valottaa.

Sodasta palanneet kärsivät niistä ja se esiintyi väkivaltaisena käyttäytymisenä ja alkoholiongelmina monella loppuelämän ajan. Vielä elossa olevat ja parhaillaan veteraanipäiviä viettävät tietävät tästä asiasta. Siitä ei puhuttu sodan jälkeen eikä tarpeeksi vieläkään.

”Kunniakkaat sankarikuolemat muuttuvat pojan mielessä isien hylkäämisiksi, joukoksi poikia, jotka joutuivat kasvamaan ilman miehen mallia”, kirjoitin silloin.

Minkä verran nykyisillä sukupolvilla sotatraumat vielä oireilevat? Suomalaisten yletön alkoholin käyttö, perheväkivallat ja syrjäytyminen juontavat ehkä juurensa menneisyydestä.

”Vasta aikuisena, jo itsekin vanhana miehenä hän on valmis antamaan isälleen anteeksi, myöntämään että kaikella on hintansa ja uhrautujia ja kiivailijoita tarvitaan”, kirjoitin tuolloin.

Yhdymme kansallisena veteraanipäivänä vietettäviin juhliin kiitollisena vapaasta isänmaasta muistaen ja muistuttaen ettei kaveria jätetä tänäkään päivä.

 

 

 

 

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Naton itäraja tulisi liian lähelle Pietaria?

Muisti pätkii jos emme muista minkä takia talvisota syttyi. Silloisen Leningradin savut ja valot näkyivät liian hyvin Suomen puolelle. Jos Suomi liittyisi Natoon sen sotakoneet tulisivat liian lähelle Putinin kotikaupunkia Pietaria. Emme välttyisi kauppasodalta sillä Venäjä viestitti Ukrainan konfliktissa ettei se suvaitse enempää Naton laajentumista itään. Rautaa tulisi rutosti Suomen itärajalle, tuskin mitään uutta Krimiä sentään.  Että se Porkkala mentiin antamaan takaisin etuajassa, nyt sitä olisi tarvittu, harmittelevat varmaan Kremlin haukat?

Olemmme riippuvaisia Venäjän kaupasta. Olemme jo sijoittaneet paljon Venäjälle. Nykyinen tilanne on hyvä molempien osapuolten kannalta. Sotilasliittoon kuulumattomana maana saamme jatkaa molempia maita hyödyttävää yhteistoimintaa.

Onneksi meillä on presidentti jolla on järki tallella!

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Halla-ahomaisia asenteita?

Jos halla-ahomaisilla asenteilla ymmärretään maahanmuuttovastaisia asenteita niin olen niihin syyllistynyt vaikka luulin itseäni niin suvaitsevaiseksi. Ei näköjään tarvitse kovin syvältä tonkaista kun niihin törmää.

Tunsin poskiontelossa paineita ja kumartuessa kipua. Menin terveyskeskukseen, en päässyt omalääkärille, jolla sanottiin olevan viikkojen jono. Mutta Ismael-lääkäri oli vapaana ja sen enempää tutkimatta määräsi 7 vuorokauden antibioottikuurin. Kellertävän mädän valuminen ei kuitenkaan loppunut ja soitettuani terveyskeskukseen tarjottiin vastaaottoaikaa kahdelle nimen perusteellla vierasmaalaisiksi arvelemilleni lääkäreille.

Menin kuitenkin yksityiselle lääkäriasemalla jossa nenä, korva ja kurkkutautien erikoislääkäri sattui olemaan vapaana. Hän totesi jo ennen punkteeraamista että vaikuttaa että märkä on hammasperäinen, joka varmistui punkteeraamisen aikana. Mene heti hammaslääkärille, hän sanoi ja määräsi antiobioottikuurin.

Hammas oli tulehtunut ja tarvittiin hammaskirurgia ennenkuin  se saatiin pois. Onni oli että minulla oli hammaslääkärisuhde yksityiselle lääkäriasemalle jonne pääsin heti ja jossa oli myöskin hammaskirurgipalvelut saatavilla.

Halla-ahomaiset asenteet veivät minut yksityispuolen erikoislääkärin ja hammaskirurgin luokse. Se maksoi mutta poskiontelo on nyt tyhjä ja mätä hamms poissa. Kelakin osallistui kustannuksiin kirurgin osalta kolmanneksella ja erikoislääkärin osalta kymmennyksellä.

Huono kielitaito ja pitkä jono pelotti palaamasta terveyskeskukseen.

 

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

700 haavaa Suomi-neidon ruumiissa!

Suomessa on noin 700 turvesuota. Päästöjen aiheuttamat haitat ilmenevät alapuolisissa vesistöissä.  Myös metsäojitus aiheuttaa samankaltaisia päästöjä.

Suomen Luonnonsuojeluliitto vaatii tiedotteessaan 6.4.2014. ” Huijauksen on loputtava. Vesien pilaamisen on loputtava. Ominaiskuormituslaskenta on siirrettävä historian roskakoriin. Koska vesistöpäästöjä ei nykyisin menetelmin saada kuriin on menetelmiä muutettava tai lopetettava kaivu kokonaan. Mikään menetelmä ei ratkaise kestämättömiä ilmastopäästöjä.”

Me kaikki turpeen noston vesistöille aiheuttamia vahinkoja arvostelleet on suljettu mielipidepalstoilta pois. Vapon lobbareiila on ylivoimaisen mediavalta.

Lastemme ja lastenlapsiemme sekä tulevien sukupolvien nimissä vetoamme maamme päättäjiin: tehkää asialle se mikä teille kuuluu!

 

 

 

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Ettei Järvi-Suomesta tulisi kylpypalju-Suomea?

Petri Pussinen (hs 12.02) kritisoi Antti Kivimaan mielipidettä jossa hän puolustaa turvetuotantoa ja minä edelleen Mauri Pekkarista joka puolustaa turpeen käyttöä kotimaisena energiana(hs 13.02.) ja monet vaativat, ei turpeen noston loettamista, vaan suljetus vedenkierron vaatimista turpeen tuotantoalueille.Poliittinen ja populistinen nokittelu turpeella loppuisi jos suljettu vedenkierto vaadittaisiin ja sitä valvottaisiin.

Tuhannet kesämökkiläiset ja rantajen omistajat voisivat huokaista helpotuksesta jos näin meneteltäisiin.Minunkin pelkoni rantasaunan vaihtamisesta kylpypaljuun ja verkkojen jatkuvasta pesemisestä loppuisivat samalla kertaa. Turpeen noston haitat järviluonnolle ovat todellisia.

Kun lukee turvelobbareiden kirjoituksia tulee todella surulliselle mielelle. Energiaomavaraisuuden nimissä ei saisi ”raiskata mikä on rakkahintain”. Hallituksen (myös tulevien) on sitouduttava siihen ettei uusiutuvan energian nimissä tuhota maamme ainutkertaista järviluontoa. Asian hoitaminen sovinnollisesti on mahdollista.Suljetun vedenkierron rahoitus lienee hoidettavissa?

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Sammuvatko Lapin leiritulet?

Lauantain lehdessä (hs. 25.1) oli kaksi kirjoitusta joissa sivuttiin samaa asiaa.Julkisen sektorin jatkuvaa paisumista , kun tulot eivät riitä menoihin. Aikoinaan  leiritulille jäi muutama ihminen pitämään tulta ja muu porukka lähti saalista ajamaan. Nykyäään leiritulilla istuu pääosa porukasta ja vain muutama on saalista jahtaamassa, tulopuolta kartuttamassa.

Jaakko Ihamuotila kirjoittaa mielipidepalstalla paisuvasta hallinnosta, jolla on taipumus paisuttaa itseään. Jaakkko Lyytinen tarkoittanee leirinuotioita, edustustiloja, joissa niitä tarinoitakin kerrotaan. Jokaisella kunnantalolla ja valtion virastossa istuu porukkaa jonka pitäisi olla metsällä eli jalkautuneena kentälle, asiakkaiden luokse.

Palkataan tämä meidän puolueen nuori kyky, päätetään. Kunta saa hänen verotulonsa ja valtionapuna saamme loput. Hän on idearikas tarinankertoja ja kohta on hänelle palkattava apulainen samalla tavalla kuin hänen  pomonsakin palkattiin.

Sunnuntai-aamuna (26.1.) monella taisi mennä kahvi väärään kurkkuun.Saavutettuna etuna pidetyt Lapion kokous- ja seminaarimatkat taitavat jäädä historiaan. Lapissa palaa vieläkin monet leiritulet ja niiden ääressä istuvat saavutettuja etuja nauttimassa monen kunnan miehet ja naiset. Monella yrityksellä siellä lämpiää parhaillaankin sauna odottamassa hiihtolenkiltä palaavia seminaarilaisia.

Tarvitsemme asennemuutoksen tarpeettomien leiritulien sammuttamiseksi, hintoihin valuvien Lapin lisien lopettamiseksi ja jonkinsorttisen haukansilmän vahtimaan valtion ja kuntien hallinnon ja kulujen paisumisen lopettamiseksi.Monesta edustustilojen saunamajurista on tullut tämän päivän johtaja tai eturivin poliittinen virkamies, on kenties kerennyt jo palkata oman saunamajurin.

Eihän näissä kolmessa jutussa ole sen vähemmästä kysymys kuin julkisen sektorin jatkuvan kasvun lopettamisesta. Mutta kuka näissä edustustiloissa jatkossa saunoo ja ryyppää. Ehkä venäläiset? Sikäläisillä herroilla on aikaa ja rahaa!

 

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Ikäluokat pienenee, sotaherrojen määrä sen kun kasvaa?

Varusmiespalvelukseen kutsuttavien ikäluokat pienenee. Keskeyttäneiden varusmiesten määrä kasvaa, aliupseeriksi ja upseeriksi halukkaat vähenevät. Ylioppilaaksi kirjoittaville varusmiespalvelus aiheuttaa pahimmillaan jopa kahden vuoden hukkaan menemisen. Ja työelämän jatkajat vaahtoavat että työelämään on päästävä nykyistä aikaisemmin. Ymmärtää hyvin  ne nuoret miehet jotka koittavat päästä varusmiespalveluksesta eroon mahdollisimman nopeasti.

Meillä on yhdeksän lastenlasta joista kahdeksan on poikia. Jokainen kipuilee tämän ongelman kanssa. He eivät mielellään tärvelisi kahta vuotta isänmaan asialle. Vanhin kävi RUK:n mutta seuraavat ovat koittaneet keksiä vaikka mitä päästäkseen varusmiespalveluksesta mahdollisimman vähillä opiskeluvaurioilla.

Eräs näistä pojista joka oli jo valittu Sibelius-akatemiaan kärsi kutsunta-aikoihin silmän karsastuksesta ja sanoi kutsuntaupseerille: ”Mitä se Suomen armeija tekee kierosilmällä muusikolla” ja sai vapautuksen ja pääsi lähtemään vuoden opiskeluun Pariisin konservatorioon. Vuosi Sibelius-akatemiassa olisi mennyt sotaväessä eli se vuosi joka antoi valmiudet Pariisin vuoteen. Parhaillaan kirjoittava poika hakee varuskuntasoittokuntaan Lahteen jotta pääsisi edes seuraavana syksynä opiskelun aloittamiseen. Yhdeltä pojalta meni jalat siihen kuntoon että oli keskeytettävä koko sotaväki, toinen kun korvissa soi paha tinnitus.

Toistaiseksi vanhin on sotahullun suvun ainoa reservinupseeri. Hän koettaa valttää kertaukset ja anoo lykkäyksiä jotta ehtisi väitellä säällisessä ajassa.

Kun itse aikoinaan kyselin mahdollisuutta päästä Rukkiin sanoi vääpeli että hyvä kun hevosmieheksi. Ei ollut keskikoulutodistusta, mikä olisi tarvittu moisen riman ylitykseen. Mutta ei elämä ole sitten onneksi esteitä asettanutkaan, enkä ole niitä isänä ja isoisänä turhilla odotuksilla näille omille nuorillekaan rakennellut.

Näin rauhan aikana 35 kenraalia tai vastaavassa virassa olevaa ei varmaan riitä vaikka alokkaat vöhenevätkin. 200 uutta panssarivaunua ja Israelista tilatut miehittämättömät lennokit tarvitsevat varmaan omat kenraalit, samoin kaksi kansainvälisten joukkojen kenraalia tarvitsevat muutaman kielitaitoisen kentsun joukkojen eteen, mutta vain tänne kotimaahan, esikuntaan istumaan, Afrikassa voi tulla pelko puseroon ja äitiä ikävä?

 

 

 

 

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi